Marraskuun kuulumisia ja salaista postia

Marraskuu on hurahtanut vauhdilla, pikkumies peikkopoikakin on jo kuukauden ikäinen.

Blogia en ole ehtinyt päivittämään, sillä päivät ovat menneet uudenlaista arkea kahden lapsen kanssa opetellessa. Pääsääntöisesti kaikki on sujunut ihan hyvin, esikko tykkää kyllä kovasti pikkuveljestä ja auttaa hoitamisessa ja jakaa suukkoja, mutta toki välillä mustasukkaisuus iskee ja kiukkua riittää. Onneksi kiukku kuitenkin menee aina ohi, esikoinen on sangen räiskyvä neiti eikä kuulu myöskään maan hiljaisiin - joten osansa kiukusta saa tuta myös naapurusto... Peikkopoika syö ja nukkuu, kuten asiaan kuuluu tässä vaiheessa ja on ainakin toistaiseksi ollut perin helppohoitoinen poika. Tarkasti hereillä ollessa katselee ympärilleen ja tänään saatiin ensimmäiset hymyt :-)

Elämässä ilo ja suru kulkevat usein hyvin lähekkäin, niin myös meillä (ja tässä toinen syy hiljaiseloon): 14.11.2009 saattelin rakkaan koirakaverin autuaammille metsästysmaille.


Kuvassa Kikka vuodelta 2005 eli 8-vuotiaana, Kikka olisi täyttänyt maaliskuussa jo 13-vuotta ja ehti siis pitkän ja hyvän elämän elää, vaan ikävä ja suru on kova. Kikka oli vielä ihka ensimmäinen oma koirani. Kikalta löytyi pahanlaatuinen kasvain, röntgenkuvissa näkyi useita etäpesäkkeitä keuhkoissa (näille ei ollut mitään tehtävissä) joten vaihtoehdoksi jäi eutanasia.

Tässä vielä molemmat koiruudet kanssani, taitaa tämäkin kuva olla vuodelta 2005. Onneksi siis toinen koiruus on vielä elämää ihastuttamassa, Peppikin tosin täyttää alkuvuodesta jo 10-vuotta, eli ei ole sekään mikään nuorukainen enää.

Tänään tosin kotiin tullessani en ollut kovinkaan ihastunut, Peppi oli jostain syystä saanut päähänsä tuhota eteisessä olleet kaksi muovista lankalaatikkoa - langat eivät tosin kovasti tuhoamisoperaatiossa kärsineet, mutta muovilootat oli pureskeltu atomeiksi. Harmi etten tullut ottaneeksi kuvaa tihutyöstä, Peppi ei ole edes pentuna moisia tihutöitä harrastanut (toisin kuin Kikka joka muistaakseni tuhosi useammankin kenkäparin muun muassa), Peppi on enemmänkin kunnostautunut ruoan rosvouksen saralla (siskon luona hoidossa ollessa taisi kerran hirvipaisti kadota parempiin suihin...) mahtaneko reagoida tällä tavoin kaverin lähtöön?

Ja jotta ei tämänkertainen postaus menisi ihan ohi neuleaiheen, niin tässä vielä kuva marraskuun Sny-paketista:

Sisältönä 3 kerää Puroa värisävynä jäätynyt karpalo (kuvaan sain näköjään vain kaksi kerää), ihana enkelimagneetti, tuoksutuikkuja sekä levy Kalevin valkosuklaata mustikoilla höystettynä (meni jo parempiin suihin ennen kuvaan ehtimistä...) Purokerät päätyvät ehkä pipoiksi tai lapasiksi, ehkä täytyy testata tämän huopumista, josko lopputulos olisi miellyttävämpi kuin Huopasesta huovuttamissani lapasissa - Huopasta käytän itse lähinnä sisustusjuttujen (korien) huovuttamiseen, lapasista tulee mielestäni kauheat (tai sitten vika on tekijässä...).

Kiitos taas ihana Sny:ni! Ja onneksi on vielä joulukuun paketti mitä odottaa...

Peikkopoika

Peikkopoikamme tuli maailmaan 25.10.2009 klo 5.15. Strategiset mitat 4315 g ja 52 cm.

"Ja se lapsi joka syntyy sunnuntaina, on soma ja hyvä ja iloinen aina."

Valmistuneita töitä sukkasatoon

Täällä sitä ollaan edelleen jakautumattomana, mitään merkkejä tulevasta ei edelleenkään ole. Odottelu siis jatkuu. Koska öisin ei tällä hetkellä kauheasti nukuta ennen kahta aamuyöllä, niin hyödynnetään tämä yö sitten bloggaamalla valmistuneita töitä.

Sukkasatoon on jäänyt raportoimatta muutamat valmistuneet sukat, osa on aloitettu heti syyskuun alussa mutta päätyvät nyt sitten vihdoin tämän viikon saldoon.




Kuvassa (vasemmalta oikealle) ensinnä Hienon naisen arkisukat nämä aloitin ihan ensimmäisenä. Yhtenä sukkasatoon osallistumisen tavoitteenani oli opetella neulomaan sukat kärjestä aloittaen, joten tämä tavoite täytyyi näiden sukkien myötä. En aikaisemmin ollutkaan neulonut sukkia näin ohuesta langasta (Zitron Trekking hand art, väri 506 Atlantik) ohuilla puikoilla (perusmetalliset sukkikset 2,25), mukavat sukat tuli omaan käyttöön. Hankalaa oli tuo sukan suun päättely, en millään meinannut saada siitä tarpeeksi löysää vaikka moneen kertaan päättelin, suuremmilla puikoilla sitten viimein onnistui. Ohuilla puikoilla neulomisen seurauksena etusormen pää oli ruumenilla, käsialani on sen verran tiukkaa. Tykkäsin kyllä neuloa näitä, malli oli mukavan yksinkertainen!


Keskimmäiset sukat ovat Käpyset (Ullan arkisto on tosiaan ollut inspiraation lähteenä, sieltä kun löytyi monta ohjetta joihin lankaa oli yllättäen omassa megalomaanisessa varastossa...) Nämä ajattelin lähettää äidille unisukiksi, äitee on tässä vuosien varrella yhdet jos toisetkin sukat tännepäin lähettänyt, joten jos olisi aika kääntää virta toisin päin. Nämä oli myös kiva ja nopea neuloa, täytyy hyödyntää tuota mallineuletta esim. pipossa - Nalle-kerästä jäi vähän jäljelle joten voisin neuloa siitä esikolle talvipipon. (Nallea löytyy varastosta myös valkoisena, joten voisi vaikka yhdistellä raidalliseksi pipoksi, tai onnistuisikohan kuinka helposti neuloa joka toinen/kolmas palmikko valkoisena... hmm ei kai auta muuta kuin kokeilla.)


Sitten vielä Tuulan sukat/junasukat, näitä täytyy tehtailla vielä lisää koska tuttavapiiriin on tulossa runsain mitoin vauvoja. Nämä neulottu Woolista, sukkapuikkojen koko taisi näissä olla 3,5.

Muutamat muutkin sukat on jo päättelyä vaille valmiina ja uudesta Ullasta löytyy taas mukavia sukkamalleja mm. seiskaveikkavaraston pienentämisprojektiin. Junasukkiin löytyy varastosta myös Woolia eri väreissä, saa nähdä monetko sukat tässä vielä ehtii neuloa. Olen hitaasta vauhdistani huolimatta kuitenkin tyytyväinen siihen, että olen ainakin muutamat sukat saanut aikaiseksi.

Täytyy vielä muistaa punnita nuo valmiit sukat, jotta voi alkaa seurailla langankulutusta.

Sny postia

Torstaina postilaatikosta löytyi lokakuun paketti Sny:ltäni, ja sisällään se piti tällaisia ihanuuksia;

4 kerää Kitten mohair-lankaa, bambuinen virkkuukoukku, suklaata ja kirje. Suklaan kimppuun mieheni halusi heti levyn nähtyään päästä, joten kuvat paketista tuli otettua sitten hetimiten vaikka bloggaaminen taas jäikin. Suklaalevystä pääsi koko perhe nauttimaan, kristillinen tasajako tehtiin ja esikkokin sai suun makeaksi.

Värit langoissa ovat ihania! Violetti + valkoinen yhdistelmällä taidan tehdä Sny:n ehdotuksen mukaan kaulaliinan ihan itselleni, värit sopivat erinomaisesti kaveriksi itselleni neulomalleni Mario-myssylle. Yritän saada blogattua valmistuneitakin töitä tässä illan mittaan.





Lisäksi paketissa oli Snyn tekemiä silmukkamerkkejä - aivan upeita, kiitos näistä! Näitä minulla ei vielä ollutkaan joten tarpeeseen tulivat. Paketti oli todella mieleinen (niin kuin se ensimmäinenkin paketti), pahoittelut sny:lleni siitä, että bloggaaminen välillä vähän kestää.







Tässä vielä kuvia esikoisesta eiliseltä metsäretkeltä ja hänelle neulomastani hatusta, lankana Sny:ni syyskuuun paketin mukanaan tuomaa Utunan Nytti-hahtuvalankaa;

Lorukorttivaihto

Lorupussin teko on ollut jo pitkään mielessä ja nyt ajattelin aktivoitua asian suhteen. Kangasta löytyy pussin tekoa varten, ja sen ajattelin tässä lähipäivinä surauttaa valmiiksi (kuten huomaatte, oletan odottelun jatkuvan ja pikkukakkosen viihtyvän yksiössään vielä jokusen aikaa), mutta lorujen saaminen pussiin saattaakin sitten kestää pidemmän aikaa.

Netissä pyöriessäni törmäsin useisiin lorukorttivaihtoihin, nyt ei tosin taida olla mitään vaihtoa meneillään - ainakaan en sellaista pikaisesti löytänyt. Tuo korttivaihto olisi vain kiva tapa saada täytettä pussiin. Pitäisiköhän itse tarttua toimeen ja järjestää vaihto? Mahtaisiko kiinnostusta tähän löytyä... Hetimiten tuli ajatukseksi järjestää vaihto Joulukalenteria varten. Itse haluaisin tänä vuonna saada aikaan joulukalenterin, jossa olisi jotain loruja/askartelua/tekemistä joka päivälle ja voisihan siellä joukossa joinakin päivinä jokin pieni tavara tai namikin olla.

Elikkäs voisin tosiaan tällaisen vaihdon järjestää, idea siis on koota 24 lorua joulukalenteriin ja mukaan mahtuu itseni lisäksi 23 innokasta loruilijaa, jolloin jokainen tekee samanlaisia lorukortteja 24 kpl ja lähettää ne minulle. Minä jaan sitten kortit kaikille niin, että jokainen saa samanlaisen satsin erilaisia kortteja takaisin. Infoan tarkemmin aikatauluista jne. jos kiinnostuneita löytyy.

Mukaan pääset laittamalla kommenttia blogiin ja sanaa saa laittaa kiertämään.

Kokeillaan nyt järkätä tällainen vaihto, jos hyvin sujuu niin otetaan uusiksi myöhemmin jotta pussiinkin täytettä tulisi.

Lokakuun kuulumisia

Taas on aikaa vierähtänyt sitten viimeisimmän bloggauksen, sitkeä flunssa on piinannut näihn päiviin saakka, onneksi nyt alkaa jo olla ohi. Olo on ollut kuitenkin siinä määrin voimaton, etten ole jaksanut blogata, saati paljoa muuta tehdä. Masu senkun kasvaa ja alan muistuttaa jo pikkuhiljaa valasta - mitään tuntemuksia h-hetken lähestymisestä ei ole vielä ollut. Joten ei auta muu kuin odotella (ja jospa pakkaisi sen sairaalakassin valmiiksi pikkuhiljaa, tiedä vaikka sitten alkaisi tapahtumaan...)

Hulluilla päivillä kävin tänään, ainahan sieltä jotain mukaan tarttuu ja tällä kerralla osin salaistakin tarviketta, joten kuvia ja tarkempia tietoja vasta myöhemmin. Oikeastaan lähdin hakemaan muumilautasia, vaan ne olivat loppuneet heti aamusta joten kaikkea muuta tuli sitten ostettua. Onneksi ei ollut kauheasti aikaa pyöriä ympäriinsä, ainakin minut valtaa Hulluilla päivillä hetken pyörittyäni kummallinen ostohysteria ja hullunkiilto silmissäni kahmin kassikaupalla tavaraa. Kotona sitten ihmettelen mitä kaikella tavaralla teen...

Huomenna yritän saada kuvattua tässä syksyn aikana valmistuneita töitä ja blogattua ne myös, ellei koko päivä mene ihan lepuutellessa. Olen aina ollut aikamoinen yökukkuja ja viime aikoina olen ollut taas pirteimmilläni puolen yön molemmin puolin. Taidan siis yrittää pakkailla sairaalakassia ja tehdä jotain järkevää kun kerran ei vielä nukuta.

Sairastelua, känkkäränkkää ja paketti

Viime viikko kului vähemmän mukavasti sairastelujen merkeissä, mistään sen kummallisemmasta kuin flunssasta ei ollut kysymys - vaan kun jokainen vuorollaan ja osin yhtä aikaa niiskuttaa ja pärskii ja voimat on vähissä, seuraa siitä myös väistämättä känkkäränkän vierailuja tiiviiseen tahtiin. Eivätkä känkkäränkän vierailut rajoittuneet vain muutoinkin sangen temperamenttiseen esikoiseen vaan osansa vierailuista saivat myös vanhemmat...

Eilinen päivä meni vielä esikoisen kanssa kotosalla, tänään tilanne normalisoitui sen verran, että esikko meni päiväkotiin ja minä niiskutan ja bloggaan tärkeimmät kuulumiset. Blogattavaa olisi viime viikon osalta ollut ensinnäkin Sny:ltä saapuneen paketin verrran, pahoittelut että olet joutunut raporttia odottamaan. Paketti saapui perille ja ehdin sen hakeakin jo alkuviikosta, mutta kuvaaminen ja bloggaaminen sitten joutuikin odottamaan viikon vaihtumista. Tässä sisältö kuvan muodossa



Vihreää hahtuvaista, aivan ihanaa Utunan Nytti- hahtuvalankaa , lautasliinoja, nuppineuloja ja ihana kortti. Tuhannet kiitokset Snylleni! Tuo Nytti-lanka sattui muuten nappiin monesta syystä; uusi tuttavuus minulle lankana, ihana väri ja 100 % kainuunharmaksesta - minä olen alunperin kotoisin Kainuusta!

Kaikki tulee tarpeeseen, hahtuvaisen käytän neulahuovutukseen ja ehkä rytmimunan huovutukseen, Nytti-langasta neulon esikolle talveksi uuden hatun ja nuppineuloja tarvitsen nyt kun olen huomannut kuinka tärkeää neuleiden viimeistely ja pingotus on. Esikko hyödyntää lautasliinat toimiessaan kotona apulaisena ts. kattaa pöydän kun tämä velvollisuus on päiväkodin osalta sikalentsun johdosta hyllytetty.

Nyt lähden teenkeittoon ja linnoittaudun hetkeksi sohvalle nenäliinapinon kanssa neulomaan sukkasatoon sukkia, tehtävää olisi vielä vaikka kuinka tulokasta ajatellen. Sunnuntaina tuli rv 37 täyteen ja vauvan huone on vielä kovasti vaiheessa, sairaalakassi pakkaamatta ja pitäisi esikollekin pakata oma kassi hoitopaikkaa ja mahdollista perhehuoneeseen pääsyä varten.

Kesän loppu

Kesä on sitten loppu, muutaman tunnin päästä on jo syyskuu. Tällä kertaa kuvaton bloggaus, kamera on jossain hyvässä tallessa - löytynee toivottavasti pian sillä valmistuneita töitä olisi muutamia kuvattavaksi ja blogattavaksi.

Syksyn myötä tempaukset tulevat mukaan kuvioihin, omalta sny:ltäni olen jo ensimmäiset yhteydenotot saanut nettipostikortin ja kommentin muodossa ja syyskuussahan ensimmäinen paketti lähtee myös matkaan. Jännittävää ja ihanaa odotella mitä posti tuo tullessaan. Ja toki myös suunnitella omia salaisia paketteja ja yhteydenottoja.

Osallistun ensimmäistä kertaa tähän:

ja puikoiltani tulevat tuotokset ilmaantuvat Hillokellariin. Taidan tässä vielä muutaman hetken valvoa ja purkaa yhden vanhan sukantekeleen puikoilta pois, jotta pääsen aloittamaan ekan sukkaparin tempaukseen. Mielessä on ollut monta kertaa neuloa sukat kärjestä aloittaen ja tällä ohjeella ajattelin nyt yrittää - toivottavasti onnistun. Pitää myös tarkistaa pyöröpuikkovarasto, haluaisin opetella sukkasadon puitteissa myös neulomaan sukkaparin kerralla magic loop- tekniikalla, mutten ole varma onko minulla sopivan pituisia pyöröpuikkoja. Minulta kun usein löytyy yksi valmis sukka, joka saa pariaan odotella joskus tuskastuttavan kauan.

Postin tuomaa

Kusti oli kuin olikin polkenut ja nämä ihanuudet löytyivät laatikosta:


Ilulta tuli siis tilattua

käsinvärjätty BFL-villalanka Mustikka ja mansikka ja suuri metsän sieni (ylin),

käsinvärjätty norjalainen perusvillalanka On piilossa viidakon (keskellä) ja

käsinvärjätty paksuhko alpakka/villalanka Blues Brothers (alin).

Jotain ihanaa ja pehmoista asustetta talveksi olisi näistä tarkoitus aikaan saada.

Lisäksi posti toi Juju-kerhon starttipaketin:
Tähän tuli liityttyä, olisinko Novitan neulomossa aiheeseen liittyvää keskustelua seurannut ja sormet sitten kävivät netissä pyöriessä vähän napsuttelemassa. No, jotain tullee neulottua molemmista kirjoista ajan kanssa, puikoille varmaan löytyy käyttöä ja kai tuota muovista kassiakin voi käyttää - vaikka olenkin siihen vähän pettynyt.










Ja valmistuihan se puikkokotelokin, olen aika ylpeä
aikaansaannoksestani vaikka ompelujälki ei kaikilta osin kovin kriittistä katsetta kestäkään. Ohjeet olivat tarpeeksi yksinkertaiset minun kaltaiselleni poropeukalollekin ja valmista syntyi kohtuuajassa. Nyt pitäsi vielä kehitellä vastaavanlainen kotelo pyöröpuikoille, jonkin moista ajatusta kotelon suhteen minulla jo onkin. Kamalaa sentään, alanko minä nyt jo ompelemaankin oikein urakalla? Netti on kaiken maailman ohjeita pullollaan ja jotain kassiohjeita olenkin jo katsellut...

Tässä vielä valmis puikkokotelo sisältä päin, osa puikoista on sinne jo tiensä löytänytkin. Mietinnässä on vielä, kuinka merkata puikkojen koko siististi lähinnä noihin sukkapuikkoihin. En ihan tussilla haluaisi ruveta numeroita rustaamaan.

Tänäänkin on napsusormi netissä ehtinyt napsutella, siitä sitten enemmän jahka postilaatikko taas saa täytettä. Nyt taidan palata kaikkien keskeneräisten töideni pariin, pakko saattaa niitä valmiiksi jos mielin uusia tekeleitä aloittaa.

Sny syksy 2009

Tähän osallistun nyt syksyllä, olen osallistumista monta kertaa miettinyt mutta se on ajanpuutteen vuoksi jäänyt. Äitiyslomani alkaa syyskuun alussa ja ajattelin , että nyt on osallistuttava. Täytyy kasata paketteja valmiiksi jo ennakkoon (tilauksessa tosin on helppohoitoinen ja tyytyväinen vauva) niin ei pääse kiire yllättämään. Ja mikäpä sen mukavampaa kun pakettien odottaminen - rakastan yllätyksiä!

Tämä blogi on ollut alkutekijöissään jo pitkään, nyt Sny syksy09:n myötä on tarkoitus polkaista blogi kunnolla käyntiin. Olen kyllä taas aktivoitunut neulonnan saralla, tässä kuva "parista" keskeneräisestä työstä:

Ruskeasta huopasesta on tekeillä Novitan ohjeella huovutettu sisustuskori, vihreästä 7veikasta putkisukka (toinen sukka on jo valmiina, ei tullut kuvaan mukaan), isoäidinneliöistä virkattu peitto (vauvalle ?) lankana Almina8/4 ja kaloista on tarkoitus tulla jollain aikataululla myös peitto (esikoiselle ?) lankana tässä Florica kaksinkertaisena ja eri värejä löytyy kaapin kätköistä.


ja kaappien kätköistä löytyi vielä aika monta lisää...

Nämä kaikki neulottu kaksinkertaisesta muistaakseni Pirtin kehräämön hahtuvasta, ovat enää päättelyä, pientä tuunausta/koristelua ja huovutusta vailla. Neulahuovuttamalla ajattelin ainakin osaan jotain kuviota ja koristeluja laittaa - onko väliä tekeekö koristelut ennen vai jälkeen pesukonehuovutuksen?

Keskeneräisiä huiveja;

Ylinnä Novitan purosta kaulahuivi, ohje syksyn Novitasta, vihreä huivi Teddystä, 4raitanallesta Feather&Fan- huivi ja jostain vanhasta Novitan Mohair-langasta huivi myös tuolla samaisella F&F-ohjeella, langankierrot taisin vahingossa aloittaa neulomaan siten, ettei reikää tule enkä sitten enää jaksanut purkaa, kun erheeni huomasin.

Ja tässä vielä loputkin:
Mustasta Tenneseestä tekeillä Jacques Cousteau-pipo, ruskeasta Sublime Organic Cottonista tekeillä takki esikolle (toinen etukappale vielä kesken), oranssista Teddystä kaulahuivi (toinen tupsu puuttuu vielä...) ja vaaleanpunaisesta Luxus Cloudista tekeillä Pinjan pipo ja lapaset esikolle talveksi, ajattelin lisäksi tehdä settiin vielä kaulaliinan. Tychus-pipo on tehty Suvi-langasta, tarvitsee päättelyn ja varmaan jotain tukikangasta, olisi pitänyt tehdä pienemmillä puikoilla. Sininen hattu vauvalle, Luxus Coottonia ja toinen kiinnitysnyöri puuttuu. Vaaleanpunaiset lapaset Mambosta, peukut uupuu vielä.


Uuden työn aloittaminen on aina niin ihanaa, mutta töiden loppuun saattamien takkuaa aika tavalla (kuten ehkä huomaatte). Muutama työ on siis puoliksi valmiina, olen lisäksi varma, että jossain vielä lojuu jo lisää keskeneräisiä tekeleitä, mutta toivottavasti pysyvät piilossa.

Uusia töitä on suunnitteilla vaikka kuinka monta, mutta yritän perehtyä tähän bloginpitoon ja laittaa tuonne sivupalkkiin sellaisen to do - listan.

Raskaus on varmaan pehmittänyt päätäni, sillä ajattelin kaivaa vanhan ompelukoneeni kaapista ja yrittää tehdä puikkopussin, johon saisin neulepuikkoni järjestykseen (ne kun ovat aina kateissa). Minä en todellankaan ole mikään mestariompelija, yleensä ompeluyritykset ovat päättyneet ärräpäihin ja tekeleen päätyminseen voltilla roskakoriin. Villilanka-blogista löysin kuitenkin selkeät ohjeet, joten täytyy ainakin yrittää. Lisäksi ostin pari päivää sitten kangaskaupan palakorista kankaankin valmiiksi




joten katsotaan kuinka käy... Nyt juoksen postilaatikolle katsomaan josko muutama pakettikortti olisi tullut, arvatkaa vaan mitä on tullut tilattua...

Josko esittelisi itseään hieman ja kertoisi taustoja neulomiseen hurahtamisesta. Elikkäs 35 vuotta on tullut maan kamaraa tallailtua, neuloin jonkin verran nuorempana ja tässä vuosien varrella on aina välillä ollut pieniä hurahtamisyrityksiä, vaan ne ovat syystä tai toisesta aina lopahtaneet lähes alkuunsa. Lapsen saamisen ja kestoivaippailuun hurahtamisen seurauksena neuleinnostus iski taas tulta, koska pitihän niitä villavaippahousuja muutamat itsekin tehdä.

Siitä sitten pikkuhiljaa siirryin tekemään ensin villatakin pikkuneidille, sitten sain päähäni tehdä villahaalarin ja sitten tuli hurahdettua hahtuvaan ja huovutusyritelmiin. Lapasia ja sukkia on tullut tehtyä ja ensi talveksi pitäisi neuloa uusia asusteita pikkuneidille. Ja jotain myös uudelle tulokkaalle joka saapuu perheeseen lokakuun puolenvälin tienoilla.

Perheeseen kuuluu avomiehen ja tyttären sekä masu-asukin lisäksi karvaisia kavereita 16 jalan edestä, kaksi koiravanhusta ja kaksi kissaa. Vanhassa rintsikassa asustetaan ja remonttia pitäisi ehtiä tehdä kaiken muun tohinan ohessa.